Uusi koti ja joulutunnelmaa

Tovihan tässä ehti vierähtää. Aika on kulunut kuin siivillä uuden kodin kanssa ja laittamista on ollut paljon. Välillä tuntui ettei tästä koskaan saa valmista, työtä vaan oli niin paljon ja ylimääräistä tavaraa löytyi hirmusti. Vaikkakin inventoimme paljon jo edellisessä asunnossamme, silti sitä riittää.

Uusi koti toi mukanaan omat haasteensa ja viehätyksensä. Nautin pitkästä aikaa lenkkeilystä aivan uudella tavalla. Uudet reitit toivat uutta virtaa lenkkeilyyn ja samalla nautin lenkin tuomasta rauhallisesta mielen tasapainosta. Fiilistelin metsää ja sitä kuinka se muuttuu sään ja olosuhteiden mukana. Metsä on ollut todella kaunis ollessaan sadesäässä taikka talvipakkasessa. Luonto luottaa siihen että asiat järjestyvät. Itsekkin hain energiaa ja mielenrauhaa juuri metsästä. Siitä hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta. Tumppikin piti kovasti metsässä liikkumisesta ja uusista reiteistä. Virtaa on tähän herraan tullut paljon lisää. On mukava koluta uusia reittejä kun on koira matkassa. Luontevaa ja sujuvaa.

Nyt kun asumme tasasella eikä ole enää kerrostalon rappua ja hälinää, niin Tumppikin on voinut paljon paremmin. Nilkuttamiset ovat loppuneet ja ylimääräinen sähläily kotona on vähentynyt. Tumppi viihtyy täällä todella hyvin. Varmasti muistelee pentuaikaansa kun herra asusteli rivarissa. Täällä on tuttua ja turvallista. Ihan ensimmäisistä päivistä kun saatiin tavarat tänne, Tumppi hakeutu omalle paikalle sohvan kulmaan. Siellä on hyvä lepäillä ja ottaa päiväunia. Iso herkkuluukin maistui purkamattomien tavaroiden keskellä.

 

Olemme sisustaneet kotia kauniilla asioilla ja esineillä. Nyt olemme laittaneet hieman joulua. Saas nähdä tuleeko tänä vuonna kuinka paljon erilaisia koristeita viritettyä, vai pidämmekö hillityn ja harmonisen kodin. Tietysti joulun punaista olen halunnut laittaa hieman esille. 

Nautiskelin parina aikaisena aamuna bullerproof -kahvista. Hyvin lähti päivä käyntiin ja energiaa riitti!

Joulufiilistä ei ole oikein ollut tänä vuonna. Havahduin siihen kun ystäväni sanoi ettei ole enää kuin viikko jouluun. Olin ihan että mitä. Mihin tämä aika oikein meni. Mutta odotan kyllä näkeväni omia sukulaisiani ja sitä yhteistä aikaa. Tärkein on rakkaiden ihmisten läsnäolo. Siitä se joulun fiilis tulee. Tietysti lahjasuunnitelmat ja paketoinnit herättävät vähän joulun henkeä. Luminen sää olisi kyllä mielekästä, täällä vaihtelee että välillä sataa lunta ja välillä vettä. Noh, näillä mennään.

Tumpin kanssa kävimme tässä viikonloppuna herkuttelemassa jälleen Petolan Pelikasinolla. Oli kyllä mukavaa ja Tumppi oli oikein tyytyväinen. Väsynyt se oli kyllä päivän jälkeen. Varmaan senkin takia kun oli veljet ja isä käymässä täällä. Oli mukava nähdä heitä ennen joulua. 

 

Paljon on kyllä tässä kuussa tapahtunut. Mutta olen todella tyytyväinen ja onnellinen uudessa kodissa, josta alkaa tulla oman näköisemme ja meidän kotimme.

Toivotan nyt teille kaikille oikein mukavaa joulunaikaa ja hyvää joulua! Sekä hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2017!

Kyllä kaikki asiat aina järjestyvät. Siihen on hyvä luottaa.

Jatketaan sitten ensivuonna!

Terkuin

Hanna ja Tumppi

Muutto tunnelmissa!

Siitä asti, kun aloin seurustelemaan rakkaan puolisoni kanssa, olemme haaveilleet yhteisestä rivitaloasunnosta. Vuosien varrella olemme asuneet kahdessa kerrostaloasunnossa eikä oikein kerrostaloelämä koiran kanssa ole niin rattoisaa. Nykyinen kämppä on alusta asti ollut kaaosta mutta emme vaan halunneet panostaa tähän koska tämä oli meille vaan se ”väliaikainen asunto”. Väliaikaista asumista riitti kuitenkin yli kaksi vuotta, meille varmistui tässä hiljattain uusi koti rivitalossa!

Olen pitkästä aikaa todella innoissani. Tunnen oikein vatsanpohjalla sen innostuneisuuden ja ilon.  Uusi koti on juuri sellainen mistä olemme monet vuodet haaveilleet; tilava ja avara, oma piha ja oma sauna. Voisiko asiat enää paremmin ollakkaan. Unelmat ovat tehty toteutuviksi.

Tähän muuttoon kyllä vaikuttaa moni seikka. Yksi niistä on koiran hyvinvointi. Haluan taata rakkaalle Tumpille mahdollisimman hyvän elämän. Tasaisella asuminen ilman portaita, oma piha ja oma rauha. Voiko koira parempaa toivoa. Tumppi nauttii saadessaan olla oman pihan kingi, saadessaan viettää siellä aikaa. Kesällä aurinko ja nurmikko, syksyllä viileys, talvella hanget ja pakkassää. Koirat on kuitenkin luotuja ulkona oloon ja liikkumiseen. Ainahan oma piha on koiralle rakkain.

Itseä kiehtoo päästä laittamaan kotia ja omaa pihaa. Sisustamaan. En ole ikinä ollut innoissani sisustuksesta ja ymmärsin sen, että miksi. Ehkäpä sen takia koska edeltävät kodit eivät ole tuntuneet kodeilta. Miksi sellaiseen haluaa panostaa, jossa ei ole mukava olla, joka ahdistaa. En ole aina ymmärtänyt, miksi on paha olla, mutta osasyynä on varmasti kämppä. Ei ole kiva palata kotiin, jos tuntuu siltä ettei haluaisi palata. Kyllähän ihmisen hyvinvointi on siitäkin kiinni, että on oikeasti koti jossa on hyvä olla. Jokaisella se oma koti on omanlaisensa, tärkeintä on että itse viihtyy.

Minulla on paljon opittavaa, miten hoidetaa pihaa ja laitetaan kotia. Mutta kyllähän asioita voi oppia, tekemisen kautta. Erehdysten ja kantapään kautta. Paljon täytyisi tehdä uuteen kotiin hankintoja, mm. pihajuttuja. Mutta eihän tässä ole mikään kiire, pikkuhiljaa rakentaa kodista oman. Kaiken ei tarvitse olla tässä ja nyt. Onnellisen elämän salaisuus ei piile tavarassa vaan siinä keskeneräisyyden kauneudessa. Osaa olla ja nauttia juuri siitä mitä sillä hetkellä on.

Olemme pakkausurakassa hyvällä mallilla. Vaikkakin vihaan pakkaamista yli kaiken. Kaikenlaisen ylimääräsen tavaran katsominen on vaan niin aikaa vievää ja muistoja on paljon. Mutta parempi aloittaa ajoissa, haluamme saada kaiken tehtyä rauhassa, ylimääräisestä tavarasta luopuminen tulee tarpeeseen. Haluamme tulevasta kodista tilavan ja rauhaisan, kaikkihan tietävät ettei liiallisen tavaran keskellä ole hyvä olla. Tumppi on hämmentynyt tästä, kun pakkaamme tavaraa. Herra käy ylikierroksilla ja purkaa stressiään mm. tekemällä tarpeitaan sisälle. Se oli se alkujärkytys mikä Tumpille tuli. Mutta onneksi tilanne on rauhoittunut. Nykyään kun pakkaan niin Tumppi hakeutuu sohvalle, turvalliseen paikkaan nukkumaan. Viisas vanha herra.

Odotan innolla tulevaa muuttoa ja uutta kotia. Miten voikin asunto tuntua kodilta, vaikkei siellä vielä edes asu. Ensivaikutelma, se fiilis, on vaan kaikkein tärkein.

Tumpin kanssa nautimme rauhallisten lenkkeilyjen merkeissä. Tekee hyvää päästä kaikessa rauhassa ulkoilemaan ja tuulettamaan ajatuksia. Tähän muuttoon on mahtunut monia eri sään vaihteluita. Ensiksi oli syksy ja nyt on jo talvi. Aika vaan rientää.

Syksytunnelmia.

  

Talven fiiliksiä. Ensilumi ja paksut hanget.

Näissä tunnelmissa tällä kertaan! Muuttopäivä lähenee ja pääsen kertomaan teille miten kaikki on lähtenyt uudessa kodissamme sujumaan.

Näihin kuviin ja tunnelmiin!




Terkuin

Hanna ja Tumppi

Tumpin kuulumisia

Tumpille kuuluu pääosin oikein hyvää. Tietysti huomaa, että ikähän herralla alkaa painamaan. Koiran mieli on virkeä ja nuori, mutta kroppa ei pysy enää oikein menossa mukana. Tumppi alkoi nilkuttamaan lenkeillä ja alkuun ajattelin, että varmaan joku revähdys tai venädys on jossain kohtaa kroppaa. Nilkuttaminen ei kuitenkaan ottanut loppuakseen itsestään, jolloin päädyimme pyytämään koirahierojan paikalle. Tumppi nautti hieronnasta todella paljon, ja löytyihän herralta kankeutta niska-hartia seudulta. Epäilys nivelrikkoonkin syntyi, mutta sitähän ei oikein voi pelkällä käsituntumalla todeta. Kokenut hieroja pystyy kyllä tunnistamaan mikäli epäilykseen on aihetta. Hieronta helpotti selvästi Tumpin oloa, ja hetken aikaa herra kirmailikin menemää kuin nuori koira. Mutta eihän nilkuttaminen loppunut, jolloin päädyimme käymään eläinlääkärin luona.  

Eläinlääkäri tutki ja käänteli Tumppia. Teki erilaisia hermotukseen ja liikkuvuuteen liittyviä testejä. Katsottiin Tumpin liikkumista ja perusterveyden tilaa. Eläinlääkäri ei poissulkenut nivelrikon mahdollisuutta, olisi suorastaan epätodennäköistä jos tämän ikäisellä koiralla ei olisi nivelrikkoa missään. Selkää hän epäili, että siinä olisi jumeja. Saatiin tulehduskipulääkekuuri ja ehdotus koirafysioterapeutilla käynnistä. Lenkit tulee tehdä tasaisesti välttäen monen tunnin vapaana juoksentelua. Asumme kerrostalossa tällä hetkellä niin portaat täytyisi joko kantaa alaspäin mentäessä, taikka tukea muuten. Ruokakupin alle on hyvä laittaa koroke. Hyviä perusohjeita, joilla pääsemme varmasti eteenpäin.

Nyt voi todeta, että kyllä lääkekuuri on Tumpin oloa kohentanut. Liikkuminen on puhtaampaa ja nilkuttaminen on jäänyt pois. Olemme tähän tueksi ottaneet kokeiluun Nutrolinin Nivel Moniteho -valmisteen. Tuotteen on kehuttu auttavan nivelrikkoisen koirien liikkumista ja tuovan helpotusta niille, joilla on riski sairastua nivelrikkoon. Kannattaahan tätä nyt ainakin kokeilla, siinähän sen näkee onko tästä hyötyä. Voitte lukea tuotteesta lisää Mustin ja Mirrin sivuilta, pääsette sinne tästä.

Nyt nautimme tasasen rauhallisista syyspäivän lenkkeilyistä ja leppoisasta yhdessäolosta. Kotijumppaa täytyy alkaa säännöllisesti tekemään, kunhan saamme siihen fyssarilta ohjeet.Tärkeintä on, että Tumppi pysyy terveenä ja onnellisena. On se vaan niin rakas koira ettei rakkaampaa olekkaan. Tumpin hyvinvointi on meille kaikki kaikessa. 

  

Tassutellen

Tumppi ja Hanna

Syyskuun kuulumisia

On jälleen vierähtänyt tovi, kun olen viimeksi kirjoittanut postausta. Kiireinen syyskuu takana, joka on oma syynsä vähäiseen kirjoitteluun. Päätin kirjoittaa teille nyt syyskuun kuulumisiamme.

Syyskuussa lähdimme käymään Lahdessa. Matkan tarkoitus on mennä viettämään ristiäisiä sekä juhlin omat synttärini ennakkoon. On ihana päästä näkemään itselle tärkeitä ihmisiä ja ystäviä. Ehdinkin onneksi kahvittelemaan itselleni tärkeän ystävän kanssa. Yhdessä olo ja lenkkeily on aina todella mukavaa silloin kun on hyvää seuraa.

Tärkein hetki tällä reissulla oli ehdottomasti ristäiset! Minusta tuli kummi ihanalle pienelle kummipojalleni. Alkuun hieman jännitti miten kaikki meneekää. Kaikkein ihaninta oli nähdä oma kummipoika ensimmäistä kertaa. Voi kun hän olikin suloinen pikkumies! Ristiäiset sujuivat kaikin puolin oikein mukavasti. Järjestelyt olivat hyvin laitettu ja oli oikein maistuvat tarjoilut. Se hetki kun sain pitää omaa kummipoikaani sylissä oli minulle todella tärkeä. Tulen muistamaan tämän varmasti aina. Kyllä lapset on vaan niin rakkaita.

Kiitos paljon ihanista järjestelyistä ja juhlista! Tässä hieman kuvasaldoa päivästä. Kiitokset kuvaajille!

Yhden päivän vietin sukulaisten kanssa kakku-kahvien merkeissä. Ajattelin viettää synttärini ennakkoon kun en kuitenkaan tulisi matkustamaan Lahteen virallisena päivänä. Perinteiset kahvittelut ovat kyllä mieleeni, on mukava kokoontua tärkeiden ihmisten kanssa saman pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia. Mummoni oli tehnyt minulle hienon kakun. Se oli oikein maistuva ja raikas. Oli kyllä ihana nähdä omia sukulaisia pitkästä aikaan. Kyllä se yhdessä olo läheisten kanssa on kultaakin arvokkaampaa. Yhteinen aika, josta syntyy tärkeitä muistoja.

Syyskuun lopulla juhlittiin virallisena päivänä synttäreitäni. Nautin päivästä fiilistellen syksyä ja lenkkeillen. Ostin itselleni ruusuja ja uuden kahvikupin. Kävin iltaa istumassa parhaassa porukassa ja he lauloivat minulle synttärilaulun. Olin todella yllättynyt tästä ja tuli lämmin ja hyvä fiilis. On se hienoa tuntea kun kuuluu porukkaan ja tietää että ihmiset välittävät. Seuraavana päivänä kävin puolisoni kanssa perinteisesti syömässä ja leffassa. Oikein mukavat synttärit oli kaikin puolin.

  

 

Paljon oli menoa ja meininkiä. Meno sen kun lisääntyy vaan kun joulu ja kaikki lähestyy. Tässä on muutoksen tuulet edessä. Voin täten sanoa, että näillä näkymin blogin ylläpitäminen loppuvuotena tulee olemaan haastavaa. Mutta toivottavasti ymmärrätte ja teen parhaani kyllä tämänkin kanssa. En oikein halua pitää tätä vasemmalla kädellä, ennemmin kirjotan kunnolla kun jotain pikapostauksia. Tämä on vain minun tapani. Nyt on monet muut asiat tässä edessäpäin niin jostain on karsittava. Tilanteen mukaan mennään.

Kerron teille Tumpin kuulumisista seuraavassa postauksessa.

Mukavaa syyspäivien jatkoa teille!

Terkuin

Hanna ja Tumppi