lauantai 15. heinäkuuta 2017

Rally-Tokoilua!





Puhuin edellisessä postauksessani siitä, että innostuimme harkkaamaan Rally-Tokoa! :) Pääset edelliseen postaukseen klikkaamalla tästä, siinä kerroin kesäkuun kesätunnelmista.

Kävimme jo viime kesänä harkkaamassa rallya, ihan noin huvin ja hyödyn vuoksi. Etsin pitkään itselleni ja Tumpille jotakin kivaa lajia, joka ei olisi liian pilkun viilausta taikka niveliä rasittavaa. Seniorikoiran kanssa on oltava tarkkana ettei suoriteta hyppyjä taikka muita vaativia liikkeitä, kuunnellaan koiran jaksamista ja kehon hyvinvointia.

Perinteinen toko ja siitä rennompi muoto – rally-toko sopivat monille koirille todella hyvin. Siinä vahvistuu koiran ja omistajan välinen yhteistyö. Monet koirat tykkäävät tehdä omistajansa kanssa kivoja juttuja ja haluavatkin oppia uutta. Koiran mieltä virkistää päästä käyttämään päätään ja suorittamaan erilaisia liikkeitä.

Olemme aikaisemmin kokeilleet tokoa. Se on perinteistä tottelevaisuusharjoittelua. Siinä tehdään seuraamisia, paikallaoloja, luoksetuloja ja monia muita erilaisia liikkeitä. Tumpin kanssa kävimme aikoinaan pentu-toko kurssin. Olin silloin kokematon koiran kouluttaja ja täysin uudessa tilanteessa. Opimme kuitenkin hienosti alkeet vaikkakin Tumpin jääräpäinen luonne tuotti välillä päänvaivaa.

Tästä innostuimme kokeilemaan agilitya. Tässä lajissa suoritetaan ikään kuin pieni esterata. Lajihan on matkittu estehevosten radasta. Koirilla rataan sisältyy erilaisia hyppyjä, putkia, keinulautoja, puomeja, pusseja. Lajia kannattaa lähteä harrastamaan kokeneen kouluttajan opastuksella, jolloin opitaan oikeat suoritustekniikat ja tavat. Tämä oli meille lajina paljon rennompaa kuin tokoilut. Saimme mennä vapaammin ja vauhtia riitti. Olenkin aina ollut hieman suurpiirteinen. Pienet näpertelyt ja tarkat suoritustekniikat eivät ole koskaan olleet vahvuuteni. Agilityn parissa vietimme useamman vuoden, taukoja mahtui väliin mutta Tumppi rakastui lajiin täysin.

Muisto gööttien kesäpäiviltä, Hauhovilla.

Nyt kun ikää on jo mittarissa sen 11 vuotta. Niin oli aika löytää kiva laji joka sopisi mielen virkistykseksi. Kuvaan astui tässä kohtaan rally-toko. Mietin kyllä alkuun, että onkohan tämä ihan meidän juttu, sen verran nihkeä fiilis jäi perustokosta. Halusin lähteä kuitenkin kokeilemaan ja uuden tuttavuutemme kautta opimme lajin perusteita. Emme ehkä osaa täydellistä suoritustekniikkaa, mutta lajissa tärkeintä on se hauskuus.

Rally-toko yhdistyksen sivuilla lajia kuvaillaan näin;

Rally-toko on 2000-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa kehitetty laji, joka yhdistää elementtejä tokosta, agilitystä ja koiratanssista. Siinä tärkeintä on ohjaajan ja koiran iloinen yhteistyö, ei niinkään seuraamisen pilkuntarkka paikka tai asennon millintarkka suoruus. Koiraa saa ohjata sekä suullisin käskyin että käsimerkein ja kannustaa koko suorituksen ajan. Rally-toko kehitettiin siis aivan tavallisia koiranomistajia ajatellen ja sen päätavoitteena onkin saada aikaan koiria, jotka on koulutettu käyttäytymään hyvin kotona, yleisillä paikoilla sekä muiden koirien läheisyydessä.”

Laji sopii myös mainiosti yhteistyön ja kontaktin parantamiseen, iloiseen temppujen opettamiseen ja aktivointiin. Sitä on helppo harjoitella itsekseen myös kotona ja lenkkien ohessa.”

Lähde; Rally-Toko yhdistys ry. http://www.rally-toko.fi/sivusto/rally-toko/



"Kierrä koiran ympäri"



Laji on siitä myös mukava, että tässä voidaan myös jopa kilpailla. Luokkia löytyy yhteensä neljä: alokas- (ALO), avoin (AVO), voittaja – (VOI) ja mestariluokka (MES). Alokasluokassa edetään koiran kanssa taluttimessa ja muissa luokissa suoritetaan niin, että koira liikkuu vapaana.

Olen harjoitellut koiran ollessa kytkettynä. Tässä on hieman haasteellista suorittaa osa liikkeistä, joissa koira pyörähtää vaikka selän takaa sivulle. Hihna on aina jossain solmussa ja mutkalla. Helpompi on liikkua hihnan laahatessa perässä, jolloin koiran kiinni ottaminen on helpompaa. Ehdottomasti täytyy koiran kanssa harjoitella luotettavaa luoksetuloa. Tumpin jääräpäinen luonne yhdistettynä riistaviettiin on yllättävän hankalaa, silloin kun sopiva kohde on näköpiirissä taikka tuoksu niin ei auta käskyt eikä sanat vaan se on menoa silloin. Tämän myötä en kyllä tule pitämään Tumppia täysin vapaana.

"Missä ihmeessä se hihna taas meneekää"


Rallyssa siis suoritetaan rata erilaisten kylttien avulla.

Rally-tokossa suoritetaan rata, joka koostuu erilaisista tehtäväkyltistä. Kylttejä on radalla 10–20 kpl 3-5 metrin välein. Koirakko etenee radalla perusseuraamisessa ja suorittaa kullakin kyltillä siinä määrätyn tehtävän. Tehtävät ovat esimerkiksi erilaisia suunnan- ja vauhdin muutoksia, pujottelua, pyörähdyksiä, peruuttamista, puolenvaihtoja, erilaisia asentoja ja niiden vaihtoja. Radalla voi olla myös hyppy tai putki sekä nami- tai leluhoukutus. Radan pituus ja liikkeiden vaativuus kasvaa luokasta toiseen siirryttäessä.”

Lähde; Rally-Toko yhdistys ry. http://www.rally-toko.fi/sivusto/rally-toko/

"Mikäs kyltti tää olikaan" :D

Välillä sattuu pieniä kommenluksia kun en ole tarpeeksi nopea palkkauksessa



Todella mukava laji jota on helppo harrastaa silloin kun parhaiten itselleen sopii. Voi vaikkapa tulostaa itse kyltit ja hommata jotakin painoja millä kyltit saa pysymään paikoillaan. Tuulisella paikalla tämä on yllättävän haastavaa mutta tuleepahan hyötyliikuntaa kun juoksee karanneiden kylttien perässä :D Internetistä löytyy paljon valmiita ratapohjia mutta aina voi myös suunnitella itse oman ratansa. Suosittelen kokeilemaan! :)









Treeniterveisin





Hanna ja Tumppi



P.S. Seuraahan meitä myös facebookissa! :)




keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kesäkuun kuulumiset + pala toukokuulta

Aika on jälleen kerran hurahtanut kuin siivillä. Ajatus on käynyt kyllä monen monta kertaa tänne blogin puolelle mutta energian ja ajan löytäminen on ollut haasteellista. Olen halunnut myös nauttia kesästä ja karsinut näin ollen kaiken ns ”ylimääräisen” pois. Harmillista on kun joutuu tästä blogista sen ajan karsimaan, mutta haluan tuottaa laadukasta tekstiä ja siihen tarvitaan aikaa, motivaatiota ja inspiraatiota. Eiköhän sitä aikaa taas jossain vaiheessa irtoa paremmin :)

Sen verran haluan pohjustaa; jäin tämän vuoden tammikuussa työttömäksi ja siinä välissä hain aktiivisesti töitä. Joka päivä ja koko aika. Pääsin moniin haastatteluihin mutta yksikään ei harmikseni tuottanut toivottua tulosta. Kävin pari kertaa työnhakuneuvojalla jossa laitoimme CV.n uusiksi. Hänen puhuessaan, ettei hopea ole aina huono sija työhaastatteluissa, vaikka se siltä tuntuukin. Usein on vaan tilanteita, joissa työpaikkaan löydetään vieläkin sopivampi hakija, kuin itse oli ollut. 
Alkoi tuntumaan siltä, että eiköhän se oma paikka vielä joskus löydy.

Kunnes onneni kääntyi! Vihdoin ja viimein. Sain kenkämyyjän työpaikan jossa aloitin nyt kesäkuussa. Voi sitä riemun ja onnellisuuden määrää. Kaikki on tuntunut hyvin luontevalta ja helpolta uudessa työpaikassa, aivan kaikin puolin. Olen viihtynyt äärimmäisen hyvin ja tämä on vienyt oman osansa kesäkuulta. Uusi työ tuo mukanaan uudet haasteet ja mahdollisuuden oppia ja kehittyä.

Erikoisinta tässä oli, että juuri sen päivän aamuna, kun tieto työpaikasta tuli, löysin pihaltani neliapilan! Puolisoni heittikin tähän hyvin, että nyt ainakin saat sen paikan. Olin itse hieman skeptinen että jaa-a saas nähdä. Mutta tässähän kävikin paremmin kuin hyvin :) Joskus tarvitaan ripaus onnea ja jonkun joka uskoo juuri sinuun!




Nyt kerron teille miten meidän kesä on sujunut.

Aloittelimme Tumpin kanssa vähän kesätreenailuja. Kävin kentällä kokeilemassa, miten tokojutut sujuvat pienehkön tauon jälkeen. Tumppi oli oikein innoissaan ja kyllähän vanhat taidot ovat pysyneet tallessa. Omalla pihalla kokeilimme putkitreenejä. Kuvista näkee hyvin, että tämä oli oikein mielekästä vanhalle herralla. Olemmehan harrastaneet aikoinamme agilitya, ja kyllä Tumppi sen muistaa.

Mitäs tehtäis? :D

Tutulla kentällä on kiva treenailla


Hei ei sitä kautta sinne pääse :D

Noin, hienosti!

Kävimme treenailemassa Rally-tokoa, josta ajattelin kertoa teille enemmän toisessa postauksessa :)


Päätimme juuri touko- kesäkuun vaihteessa lähteä käymään Lahdessa. Halusimme lähteä katsomaan, minkälainen meininki tulisi olemaan YleX popissa. Muutenkin olisi ihana nähdä pitkästä aikaan kavereita ja muita tärkeitä ihmisiä. 

Bussimatkan matkaeväs, matkalukeminen ja matkaseura :D

Reissulla ehti hyvin tapaamaan yhteisiä kavereitamme ja sukulaisia. Kävimme myös syömässä ja kakku-kahfeella pikkuveljeni kanssa. Hän pääsi juuri peruskoulusta pois ja päätimme juhlistaa sitä samalla. Juuri saamani tiedon mukaan hän on tuleva lukiolainen. Paljon onnea ja menestystä opintoihin! :)


Tumpin kanssa nautin lenkkeilyistä tutuilla poluilla. Vanhoja muistoja tulvi runsaasti mieleen kun kävelimme yhdessä tutussa metsässä. Voi niitä muistoja ja aikoja.



YleX poppi oli oikein mukava tapahtuma. Tämän ollessa ilmaistapahtuma niin se veti kyllä hyvin porukkaa mukaansa. Meininki ja fiilis oli huippu, ja ilta todella kaunis ja valoisa. Oli ihanaa rentoutua hetki ennen kuin palaisin takaisin Turkuun ja pääsisin aloittamaan uuden työni. Tuskin maltoin odottaa! :)

JVG!

 

Kotona odotti ihana ja uusi arki. Nautin auringosta ja lämmöstä etupihalla ja takapihalla söin monena päivänä lounasta. Mukavaksi arkirutiiniksi muodostui lounassalaatti ja kahvi omalla takapihalla. Aurinko lämmitti ja keräsin paljon energiaa. Ensimmäinen kesä omalla pihalla on kyllä aivan huippujuttu. Ahkeroimme myös aitojen maalauksen parissa, täytyy vaan saaha jälleen aktivoiduttua että saa sen valmiiksi ennen syksyä. Onneksi on hetki vielä aikaa.. :)







Juhannuksena nautimme grilliherkuista ja kutsuimme rakkaan äitini kylään. Säät olivat todella vaihtelevat, toisessa hetkessä aurinko paistoi ja toisessa sateli vettä oikein kunnolla. Mutta olihan se kuitenkin keskikesän juhla, josta tuli nautittua myös rennossa fiiliksessä. Tanssimme tietysti myös Hula Hulaan mukana. Aika huippua kyllä! :D



Littoisten järven lintutornilla

Kesäkuun ehdoton loppuhuipennus oli kuun loppupuolella oleva risteily. Pääsimme lähtemään jo ennestään tutulle laivalle, Viking Grace. Tämä on kyllä äärimmäisen hieno ja miellyttävä laiva. Jossa on tullut oltua jo useampaankin otteeseen. Kerran olin tällä laivalla jopa kaksi risteilyä peräkkäin. Postaus oli ”laivareissu x 2”. Pääset postaukseen klikkaamalla tekstiä.



Minulla on muodostunut tavaksi laittaa kynnet aina kun lähden laivalle. Jotain sinisen sävyä on mukava heittää merihenkisessä tunnelmassa ja siihen jokin kiva glitterlakka päälle. Harvoin tulee arjessa laitettua kynsiä, muutoin kun erikoistapauksissa. Tällaset tuli tällä kertaan laivalle laitettua :) 


Tämä oli meille pieni rentoutumismatka. Kesäkuussa oli kaikkea hässäkkää ja tarvitsimme pienen irtioton arjesta. Mikä onkaan parempi kuin lähteä kotoota hetkeki pois ja nauttia vaan risteilystä. Tuntuikin, että tämä matka palautti mukavasti vaikkakin menomatkalla sain todella kovan päänsäryn. Joko oli niskat niin juntturassa tai sitten iski stressipäänsärky joka tulee yleensä kun kiire ja muu hellittää. Hetken lepo hytissä teki hyvää ja pystyin nauttimaan matkasta ilman häiritsevää päänsärkyä. Kävimme nauttimassa hienot drinksut yökerhossa.


Paluumatka oli lämmin ja aurinkoinen. Vietimmekin sen aika pitkälti kannella. Tuuli teki ilmasta ajoittain aika jäätävän, mutta onneksi lämmin kaakao teki tehtävänsä lämmittämällä mukavasti. Väsymys alkoi painamaan valvomisen takia ja rentoutuminen oli paikallaan. Oli ihanaa olla hetki ajattelematta arjen asioita, vaikkakin ne ajoittain hyppäsivätkin mieleen. Miten onkin haastavaa päästää hetkeksi irti ja vaan nauttia juuri siitä hetkestä. 






Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja mukava. Kyllä risteily on vaan itselle sitä arjen luxsusta ja irtiottoa.

Paljon on ehtinyt tapahtunut mutta juurikin niitä hyviä asioita.



Mukavaa loppuviikkoa ja nauttikaahan heinäkuusta! Toivottavasti on tulossa lämpimiä ja aurinkoisia päiviä :)





Terkuin


Hanna ja Tumppi


P.S. Blogini seurattavissa myös facebookissa! :) Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa