keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Sateen jälkeen paistaa aurinko



Olette varmaankin joskus kuulleet tuon sanonnan. Se on mielestäni hyvinkin lohdullinen tieto, koska kyllä se aurinko paistaa sateen jälkeen, oli sitten syksy taikka kesä. Kesällä toki huomattavan paljon enemmän, syksyllä se voi olla että aurinko pilkahtaa vasta talvipakkasten aikaan.

Mutta nyt ei mietitä sitä. Kevät on vihdoin saapunut oikein kunnolla ja lämpöä on ollut mukavasti. Olen itse ollut enemmän töissä, ja sisätyön tekijänä tämä auringon lämmöstä nauttiminen on ajoittain aika minimaalista. Jonka takia olenkin ottanut, että silloin kun on aurinkoinen taikka muuten lämmin sää, niin lähden tekemään Tumpin kanssa pidempiä lenkkejä. Huomaa Tumpistakin, että auringon valo piristää sitä paljon. Toki täytyy ottaa huomioon Tumpin karvapeite, siinä tulee ajoittain turhankin kuuma. Mitä lämpimämpi on, sen rauhallisemmin liikumme. Eihän meillä ole mikään kiire.

Olemme liikkuneet hyvinkin vaihtelevassa maastossa. Eniten pidän kuntoradalla lenkkeilystä, siellä on vaan niin mukava tunnelma. Sinne tuleekin lähettyä vähintään kerran päivässä, tulee mukavasti liikuttua luonnon ja metsän rauhassa. Se rentouttaa mieltä ja laskee stressitasoja huomattavasti.

Yhtenä kauniina päivänä tein Tumpin kanssa pitkän lenkin. Kävelimme alkuun kuntoradalla, sen jälkeen kuljimme metsäpolkuja pitkin. Kuljimme kallioilla, poluilla, hiekkateillä. Lenkki oli mukavan vaihteleva. Tumppi päättikin mennä kahlaamaan mutakuoppaan, sen jälkeen tassut sekä mahanalus olivatkin sen näköiset. Mutta tärkeintä on että Tumpilla oli kivaa! Kotona odottikin suihkuhetki, meille molemmille. Olin itsekkin hikinen auringon kuumotuksesta.

















Sääolot muuttuivatkin aika merkittävästi. Ilma viileni ja vettä satoi kahtena päivänä putkeen todella paljon. Ihastelin sadepisaroita kuusen oksilla. Tumppia vesisade ei paljon häiritse, onhan se vähän nihkeetä lähteä lenkille mutta kyllä se menee kun ulos pääsee. Säässä kuin säässä se on lenkkeiltävä koiran kanssa.


 

Sateen jälkeen ilma on aina todella raikas. Huomasi oikein, kuinka luonto heräsi eloon. Puiden lehdet kasvoivat huimaa vauhtia, kevään nurmikko oli oikein runsas. Erilaiset kasvit pilkottivat eloon maasta. Auringonpaiste oli todella ihastuttava, juurikin sateen jälkeen. Se aina piristää ja tuo jatkuvuuden tuntua. Vaikka sataa, niin aurinko kyllä hellii sen jälkeen. Tumppikin nautti raikkaasta säästä ja päätti heittäytyä pyörimään kostealle hiekalle. Tämä on kyllä sellainen metsänsankari kuin olla ja voi.







Nautitaan nyt hyvästä säästä ja auringon tuomasta hyvästä fiiliksestä!


Terkuin

Hanna ja Tumppi

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Tumpin 10v. synttärit!

Tumppi täytti kymmenen vuotta 30.4.2016. Vietimme silloin mukavan synttäripäivän josta ehdin nyt, viikkoa myöhemmin kirjoittamaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, toteaa sanontakin.

 
Aurinko paistoi lämpimästi ja sää helli juhlivaa vappukansaa. Meidän Vappu koostui tänä vuonna grillailusta kotosalla, saimme vieraaksemme oman äitini sekä puolisoni äidin. Oli mukava viettää yhdessä aikaa, ja lähdimme tekemään pitkän lenkin Ruissaloon.

Ruissalossa saimme nauttia lähenevän kesän tunteesta. Aurinko lämmitti ja luonto alkoi heräämään eloon pitkän talven jäljiltä. Puihin oli alkanut kasvamaan silmuja, sekä valkovuokot heräilivät. Ruissalossa oli paljon ihmisiä liikenteessä, niin lenkkeilijöitä, juoksijoita kuin rikkaampaakin väkeä. Iloinen fiilis oli tarttuvaa.






Tumppi oli tapansa mukaan oma iloinen itsensä. Se mennä viipotti kovaa vauhtia koko ajan, intoa puhkuen. En millään voi uskoa, että nyt on se kymmenen vuotta takana yhteistä taivalta. Mutta Tumppi ei vanhene mihinkään, niin se ainakin antaa itsestään luulla. Vielä jaksaa säheltää ja sählätä.

Kävimme meren rannassa, ja Tumppihan sinne heti meni maistelemaan ja kahlailemaan. Ihanalla rantahiekallakin oli kiva kaivaa kuoppaa ja pyöriä. 










Illemmasta kun pääsimme takaisin kotiin, teimme yhdessä puolisoni kanssa Tumpille synttärikakun. Siitä tuli aika hauska. Ja hyvältä se näytti maistuvan!




 
Myöhemmin tällä viikolla annoimme Tumpille synttärilahjan – oikein kunnon herkkuluun. 



 
Synttäripäivä oli ikimuistoinen. Olen kiitollinen siitä, että Tumppi on pysynyt terveenä ja elinvoimaisena. Se on se kaikista tärkein asia, että toinen on onnellinen. Yhteiset hetket ovat tärkeitä ja näin hyvien säiden salliessa olenkin nauttinut enemmän pitkistä lenkeistä. Kuuntelen tietenkin Tumpin jaksamista ja vointia, aina ei tarvitse tehdä todella pitkää lenkkiä vaan vaihtelu on se mikä ratkaisee. 



 



Synttäriterveisin

Hanna ja Tumppi