perjantai 22. joulukuuta 2017

Talven taikaa ja metsän rauhaa (mukana meidän joulutervehdys!)

Olemme asuneet nyt kolme vuotta täällä Turussa. Näiden vuosien aikana on tullut tutuksi Turun vaihteleva sää. Toisinaan on tuulista, jopa kovaakin tuulta. Alkuun se tuntuikin erikoiselta kun ei ollut siihen tottunut. Harvemmin Lahdessa oli näin tuulista. Näiden tuulten mukana tulee erilaiset sääolosuhteet. Välillä on sadetta (lähes jatkuvasti.. Tai siltä ainakin tuntuu :D), välillä taas kovaa tuulta, raekuuroja. Talvet ovat lähinnä sateisia ja pitkiä pimeitä syksyjä. Tänne kun saadaan lunta niin kyllä se itselleni ja Tumpille on niitä huippuhetkiä! 






Tumppi on kyllä sellainen lumifani. Aivan pienestä pitäen Tumppi on rakastanut lunta enemmän kuin mitään muuta. Mitä enemmän sen parempi. Vaikka Tumpilla onkin lyhyet jalat niin kyllä se reippaasti vaan kulkee eteenpäin vaikka lunta olisikin enemmän. Sisulla ja voimalla. Silloin kun Tumppi oli nuorempi niin kävimme talvisin juoksemassa kentällä jossa oli syvä umpihanki. Oli kyllä tehokasta treeniä ja Tumpin voimatasot kasvoivat huimasti. Se oli niin hauskaa! :D

Niinä harvoina hetkinä, kun saamme tänne Turkuun lunta, niin käytän ne hetket todella hyödyksi. Haluan, että Tumppi saa nauttia lumesta mahdollisimman paljon. Kuitenkin kun tietää, että äkkiä sää muuttuu ja asteet nousevat plussalle, niin siitähän seuraa vesikelit. Sen takia on heti lähdettävä tarpomaan lumiseen metsään, kun sitä lunta tänne suodaan.












Nykyään kun olen oppinut nauttimaan ja elämään enemmän hetkessä, niin nautin täysillä metsässä liikkumisesta. Ja varsinkin lumisesta metsässä. Tunnelma oli suorastaan mykistävät maaginen. Ihastelin vaan puiden päälle laskeutuneesta lumikerroksesta ja kuinka puut olivat taittuneet tutun metsäpolun ylle. Pakkassään raikkaus ja tuoksu on jotakin niin rauhoittavaa. Se hiljaisuus, rauha ja tyyneys rauhoittaa omaa mieltä. Käynkin latailemassa akkuja rauhallisilla metsälenkeillä, joista saan kaikista eniten virtaa. Hengittää syvää, katselee ympärilleen ja voi huomata metsän muutokset. Metsä tietää, että kaikki aina järjestyy. Metsässä on rauhaa ja turvallisuutta. Luonto kyllä pärjää.





Tumppi tykkää myös kulkea metsässä. Metsälenkit ovatkin meidän molempien suosikki. Tumppia kiinnostaa enemmän se hajumaailma. Hankeen uponneet metsän eläinten jäljet kiinnostavat Tumppia, joka haluaakin lähteä jälkiä seuraamaan. Tumpista olisi tullut kyllä loistava jälkikoira, mikäli olisin siihen hommaan aikoinaan ryhtynyt. Herkun etsintää olemme välillä harrastelleet. Nykyään on enemmän rally-toko sekä koirien pelikasino harrastuksenamme jolloin muut etsinnät ovat jääneet. Voisimmekin välillä ottaa kentällä pitkästä aikaa etsintäharjoitteita. 




 
Olemme ottaneet tavaksi käydä päivittäin metsälenkeillä. Pääsemme usein aamulla lenkille, jolloin valosaakin riittää hyvin. Silloin otan tarpeeksi aikaa aamulenkille ja pyhitän sen hetken rauhalliselle ulkoilulle. En halua pitää mitään kiirettä, vaan nautin ja aistin metsän tunnelmaa kaikessa rauhassa. Huomaan sen toimivan itselläni stressinhallintana. Syke laskee ja mieli rauhoittuu, päivä starttaa hyvin käyntiin. Tumppikin nauttii kun ei tarvitse pitää mitään kiirettä. Saa rauhassa nuuskutella metsän tuoksuja ja tutkia polkuja. Haluankin mennä askel kerrallaan ja olla juuri siinä hetkessä.




 

Käykäähän ihmeessä te muutkin tutustumassa lähimetsiinne ja huomatkaa sen rauhoittava vaikutus :) varsinkin joulukiireiden alla on hyvä ottaa hetki hengähdysaikaa ja lähteä ulos haukkaamaan raitista ilmaa. Metsässä mieli rauhouttuu ja saa hyvin ladattua akkuja :)




Toivotan tämän talvisen postauksen myötä teille oikein ihanaa joulua! ja mitä parhainta uutta vuotta 2018! Tehdään siitä yhdessä huippu vuosi :)


Loppuun vielä Tumpin joulutervehdys :)

Näihin kuviin ja palataan asioiden pariin ensivuonna :) 








Terkuin




Hanna ja Tumppi




P.S. Rakentelin tänä talvena heti ensilumen aikaan ensimmäisen lumikoirankin :D hieno siitä tuli ja nyt on kuvat muistoina :)









Seuraa meitä:

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”



maanantai 18. joulukuuta 2017

Joulukuun kuulumisia (sekä Petolan pelikasino)

Aika menee kyllä niin kovaa vauhtia eteenpäin. Vaikea kuvitella, että kohta on jo joulu! :)




On ollut äärimmäisen haastava kuukausi takana. Ehdin ensiksi olla kuumeessa ja sen jälkeen olinkin seuraavaksi flunssassa. Ärsyttävää kerrassaan kun on polven kuntoutus prosessi käsillä ja jouduin sairastelun takia vähentämään venyttelyjä ja jumppailuja. Tiesin kyllä, että lepohetki olisi se tärkein asia tässä kohtaan. Aloin olemaan henkisesti väsynyt ja ylistressaantunut kun on niin paljon ollut kaikkea. Noh kaikkea ja kaikkea. Arkea lähinnä mutta siinäkin on aina omat miettimisensä ja tekemisensä. Kertoilen myöhemmin lisää tuosta polven kuntouksesta. Nyt haluan kertoilla meidän kuulumisista :)

Sää on ollut vaihteleva. Toisinaan on sulaa ja lämpöasteita. Metsä on ollut ajoittain kurainen ja syksyisen oloinen. Välillä liikkuminen on haastavaa kun haluaa päästä metsälenkille ja jalkaan sattuukin lenkkarit. Useimmiten jos tiedän lähteväni metsään lenkkeilemään niin laitan vedenpitävät kengät jalkaan. Välillä päätän lenkkireitin vasta liikkeellä ollessa ja käykin näin. Siinä saa tarkkaan katsoa mihin astuu kun itse vihaan eniten sukkien kastumista :D Tumppi ei juurikaan stressaa mihin tassuillaan astuu ja on ollut kyllä sellainen kuratassu ja kuramassu. Tumpilla on vaan ärsyttävä tapa syödä koko aika jotakin; kuraa ja multaa, marjoja ja keppejä. En halua, että Tumppi koko aika maiskuttaa jotakin kun koen ettei siitä ole herralle mitään hyötyä. Eri syödä tuoreita mustikoita kuin jo vettyneitä mustikoita. Hyhhyh. Reittivalinta täytyy tehdä sen mukaan, jossa polku on edes jokseenkin kuiva niin ei pala käämit Tumpin mutamaiskutukselle. Tärkeintä on kuitenkin päästä rauhoittumaan metsään, jossa saan parhaiten ladattua akkuja ja laskettua stressitasoja.








Onneksi saatiin lunta ja pakkasta tänne Turkuun! Olipas mahtava tunne päästä tallustamaan lumiseen metsään. Se tuntui suorastaan taianomaiselta ja maagiselta. Ihastelin vaan lumen valtaamia puita ja aistin tunnelmaa. Tuntui niin mahtavalta. Metsä oli äärimmäisen kauniina ja valloittavana.

Tumppi rakastaa lunta aivan täysillä. Herrasta on ihanaa pyöriä ja maiskutella lunta. Hän haluaa myös käydä sukeltamassa syvempään hankeen ja nuuskutella metsän eläinten jälkiä. Aina metsälenkeillä Tumppi lähteekin seurailemaan erilaisia jälkiä ja menee ihan omissa maailmoissaan. On se sellainen lumifani :)







Kävin työporukan kanssa picnik-risteilyllä itsenäisyyspäivänä. Oli kyllä mukavaa olla Suomi 100 -risteilyllä. Tunnelma oli loistava. Vaikkakin oli ajoittain sellainen fiilis, ettei oikein tunnu itsenäisyyspäivältä. Laivalla olo on itselle omalla tavallaan niin arkista ja tuttua. Mutta oli silti mukavaa olla hyvässä porukassa ja viettää päivää risteillen. Sää oli kyllä upea, mitä nyt kuvan verran tarkeni kannella olla :) Laivalla oli myös juhlistettu itsenäisyyspäivää erilaisilla koristuksilla. Ainut miinus oli ittellä juuri samaisena päivänä alkanut kurkkukipu joka kieli kyllä tuloillaan olevasta flunssasta. Halusin silti lähteä laivalle nauttimaan aamupalasta ja illallisesta. Reissu sujui kaikesta huolimatta mukavasti.






Kävimme Tumpin kanssa tämän vuoden viimeisellä Petolan pelikasinolla. Ihmisiä riitti kyllä paljon tälläkin kertaa ja oli hyvä tunnelma. Tumppi hurmasi jälleen omalla pelityylillään. Herralla on nimittäin tapana tehdä kaikki omalla tavallaan; heittelemällä. Aktivointipelin kulmasta kiinni ja voimakas heitto pitkin poikin. Silloin irtoaa herkut parhaiten. Tämä näyttääkin hauskimmalta niissä peleissä joissa on siirrettäviä luukkuja taikka sitten kolosia joihin herkkupalat laitetaan. Eipä niistä Tumpille ole juurikaan haastetta. Naureskelimmekin henkilökunnan kanssa kuinka Tumppi on joka kerta nopeampi ja nopeampi. Joskus käy vielä niin, että olemme minuutin verran pelailemassa ja sen jälkeen Tumppi onkin valmis. ”Minuutti ja kotiin” :D Tumpilla ei toimikkaan muut pelit oikein kuin täytettävät aktivointilelut. Parhaita ovat kongit sun muut napakammat lelut. Tärkeintä on kuitenkin, että Tumpilla on hauskaa. Uutuutena tullut pallomeri oli Tumpin mielestä vähän tylsä ja herra halusikin heti päästä tuttujen aktivointipelien kimppuun. 




 

Ensivuoden alusta pelikasinoita aletaan järjestämäänkin kaksi kertaa kuukaudessa. Aikaisempaan kerran kuussa -pelailuun lisättiin yksi lisäpäivä. Mahtavaa! Moni muukin pääsee paremmin kokeilemaan ja pelailemaan koiraystävänsä kanssa. Suosittelen tätä kyllä kaikille! Matalan kynnyksen puuhailua ja mukavaa tekemistä koiralle :) Ihana mennä kotiin rauhallisen ja seesteisen koiran kanssa :) Varsinkin tällaiselle sählälle kuin Tumppi niin tämä on äärimmäisen hyvää tekemistä :)

Petolaan voitte tutustua heidän nettisivuillaan;


Löydät heidät myös facebookista ja Instagramista :D


Instagram @elaintarvikepetola






Mukavaa alkavaa uutta viikkoa teille ja tsempit jouluvalmisteluihin! :) 








Terkuin




Hanna ja Tumppi






Seuraa meitä:

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”