torstai 18. tammikuuta 2018

Viime vuodesta aina tähän päivään -kooste (kuva per kuukausi)

Nyt kun vetelemme vielä tammikuun puolessa välissä, niin uskaltaudun kertoilemaan vielä viime vuoden tapahtumia. 
  
Kävin läpi joka kuukaudelta kuvia ja valitsin niistä parhaimmat otokset. Otokset, jotka kuvastaisivat ja muistuttaisivat kyseisestä kuukaudesta eniten.




Lähdetäänpä liikkeelle ja palataan vielä hetkeksi viime vuoteen!


Tammikuu 2017



Ensimmäiseen kuvaan valikoitui treenikalenteri ja seinäkalenteri. Uusi kokonainen vuosi oli edessäpäin, täynnä mahdollisuuksia ja uusia kokemuksia. Tähän tammikuuhun liittyy kyllä paljon tunteita, edellinen työni päättyi ja edessä oli työttömyys. Ajattelin silloin, että tulisi ainakin sitten treenattua kun on aikaa. Ajattelin myös, että jos saisi uutta motivaatiota liikkumisen suhteen uuden treenikalenterin myötä.

Seinäkalenteri oli kyllä äärimmäisen ihastuttava. Täynnä kannustusta ja tsemppihenkeä. Sitä mitä eniten tarvitsin.


Helmikuu 2017



Helmikuussa suunnistimme Lahteen. Kuvassa Tumppi katselee Lahden Vesijärveä. Järvi oli kunnon jäässä ja oli mukavaa lenkkeillä vähän eri maisemissa. Muistan kyllä, kuinka kylmä silloin oli. Kunnolla vaan päälle niin johan tarkenee. Sillä reissulla tuli nähtyä paljon kavereita ja sukulaisia. Kuten aina kun Lahteen asti tulee lähdettyä.


Maaliskuu 2017




Haaveilin pitkään, että sitten kun on oma piha niin haluan siellä harrastella Tumpin kanssa vähän agilitya. Tietenkin kevyitä harjoitteita, jotka eivät rasita niveliä. Meiltä löytyy kotoota tällainen kiva putki. Tumppi mahtuu siitä hyvin kulkemaan ja oli kiva harjoitella putkitreenejä hieman takapihalla.

Piha oli vielä keskeneräinen kaikkine lehtipeitteineen. Muutimme kyseiseen asuntoon marraskuussa 2016 ja nyt pääsisimme pikkuhiljaa laittamaan pihaa kuntoon.


Huhtikuu 2017




Huhtikuun lopulla vietimme Tumpin 11v. synttäreitä! Päivästä muistan hyvin kuinka ei ollut kovinkaan lämmin kun synttäreitä vietimme. Kävimme Lenkkeilemässä Kupittaan puistossa ja pyörähdimme koirapuistolla. Tumpilla oli ainakin mukava päivä. Kirjottelin tästä tänne blogiinkin. Voit halutessasi käydä lukemassa sen postauksen alla olevasta linkistä;


Toukokuu 2017




Toukokuusta muistan hyvin kun helatorstaina suuntasimme kentälle harrastamaan rally-tokoa. Tämä on ollut meille äärimmäisen mukavaa tekemistä. Olimme muistaaksen silloin pitäneet hieman taukoa ja tässä saimme hieman harjoitella ja herätellä opittuja taitoja. Kuvasta näyttää, että oli äärimmäisen lämmintä. Totuus oli kuitenkin toinen; kylmä viima vaan puhalteli pitkin kenttää. Kyltit kääntyilivät väärään suuntaan ja niitä saikin olla välillä kääntämässä ja hakemassa kun tuuli kuljetti niitä pitkin kenttää. Loppuvaiheessa minulla taisinkin olla huppari päällä.


Kesäkuu 2017



Kesäkuun paras muisto oli kun saimme meille vihdoin ja viimein oman auton! Olimme siitä niin pitkään haaveilleet ja toivoneet. Muistan hyvin sen jännityksen, joka oli ensimmäisen auton omistajana. Kaikki uusi jännitti niin paljon ja se, että kuinka pärjätään näin rahallisesti kuin muutenkin. Osaammeko, tiedämmekö, opimmeko. Hyvin kaikki onneksi sujui. Muistan silloin, kuinka mahtavaa oli saapua uuteen työpaikkaan omalla autolla. Kesäkuussa sain tosissaan uuden työpaikan ja tammikuusta asti kestänyt työttömyyteni päättyi.


Heinäkuu 2017




Heinäkuussa ehdimme nauttia kesästä oikein kunnolla. Vietimme paljon aikaa pihalla ja nautimme kesäpäivistä täysillä. Onneksi oli lämmin kesä. Ainakin täällä Turussa. Muistan kaikki ne ihanat kesäretket, jotka teimme puolisoni sukulaisten kanssa.

Heinäkuun alussa lähdimme tekemään kesäretken autolla. Nappasimme Tumpin myös matkaan. Muistan, kuinka suuntasimme ihan uusille reiteille ja seuduille. Löysimme mahtavan uima-rannan, jossa ei ollut silloin ketään. Tämä oli kyllä niin upea ja merimaisema oli mahtava. Nautimme päivästä rannalla ja Tumppikin pääsi sinne tallustamaan. Muistan kyllä hyvin, kuinka merenrannalla oli kova tuuli ja tuntui, että jäätyy pystyyn. Hyrr.. Kuinka kesällä voikin olla niin kylmä. Ei ollut todellakaan mikään auringonotto ilma taikka rantasää.

Myöhemmin ymmärsin, että ei ranta ollut mikään salainen ja hiljainen. Toisena kertana kun saavuimme rannalle puolisoni sukulaisten kanssa niin ranta olikin yllättäen täynnä porukkaa. Se siitä meidän kuvittelemasta salaisesta rannasta.. :D

Kirjottelin näistä retkistä enemmän blogiinki. Postaukseen pääset alla olevasta linkistä;


Elokuu 2017




Elokuussa suuntasimme ensimmäiselle pidemmälle automatkalle. Tällä kertaa kohteena Lahti. Tumppi oli onnessaan päästessään reissuun, itseä hieman mietitytti pitkä ajomatka. Reissu sujui kuitenkin mahtavasti ja paljon ehdittiin taas nähdä Lahdessa. 
Siitäkin on postaus;


Syyskuu 2017


 

Syyskuussa innostuin muutoksista. Koin, että nyt kun syksy hiipii niin on aika tehdä jotakin muutoksia. Olin pitänyt koko kesän hiusten värjäyksestä taukoa ja oli hyvä aika muuttaa hiusväriä uuteen. Päädyin heittämään tällä kertaa punaista. Olenhan ennenkin ollut punapää, koin sen sopivan itselleni parhaiten. Ja niin monet muutkin sanoivat samaa kun kysyin mielipidettä hiusväristä.

Hiustyyleistäni olin kirjoittanut oman koosteensa;

Syksyllä tuli myös aika päivittää silmälaseihin uudet linssit. Samalla valitsin uudet kehykset. Minua tietysti jännitti hurjasti muutos, silmälasit vaikuttavat ulkonäköön niin paljon. Alkuun kesti niin pitkää tottua, muistan kuinka vaikea oli olla uusilla silmälaseilla. Halusin koko aika ottaa ne pois päästäni. Milloin uudet lasit valuivat, milloin painoivat korvaa. Häiritsivät olemistani. Huomasin kuitenkin autoillessa, kuinka pimeässä näkeminen ja ajaminen helpottui. Muutos oli aiheellinen. Meni kyllä hetki, että totuin uusiin laseihin ja päälle muuttuneeseen hiusväriin. Mutta olin lopulta todella tyytyväinen uskaltauduttuani muuttumaan :)


Lokakuu 2017




Lokakuussa halusin aloittaa juoksemaan. Kävin pariin otteeseen kokeilemassa varovasti juoksua uusilla juoksukengilläni. Halusin uskoa, että olisin nyt valmis. Polveni alkoi kiukuttelemaan entistä enemmän ja siinä vaiheessa kun suunniteltu juoksulenkki vaihtuikin kävelyyn niin ajattelin, että ei tästä mitään tule. Sain tuomion lääkäriltä, että näyttää siltä ettei tällä polvella voi paljoa juosta. Ei ollut ensimmäinen tuomio. Päätin lopulta, kun polvi alkoi kiukuttelemaan jo tavallisessa kävelyssä, että nyt on tehtävä jotakin. Varasin ajan fysioterapeutille. Hän on ollut sitä mieltä, että kyllä polvi saadaan kuntoon ja pääset vielä juoksemaan. Matka jatkuu edelleen..

Ensimmäinen kuntoutuspostaus;


Marraskuu 2017




Yritin pitkään pohtia, mitä ihmettä tuli tehtyä marraskuussa. En saa mieleeni oikein mitään. Keskityinkö silloin päivittäiseen venyttelyyn ja jumppailuun, töiden tekoon ja elämään tavallista arkea. Muistan ainakin, kun saimme lunta tänne Turkuun ja nautin siitä yhdessä Tumpin kanssa. Oleminen ja lepäily on myös tärkeetä. Ainahan ei tarvitse olla jotakin suorittamassa kuin pyörittää omaa arkea :D Päivittäin tulee kuitenkin aina ulkoiltua ja nautin täysillä aamun rauhallisista lenkeistä :)


Joulukuu 2017



Joulukuussa olimme päättäneet, että lähdemme Lahteen viettämään joulua. Oli mukava, ettei tarvinnut sen kummemmin olla kotia laittamassa. Kuitenkin innostuin laittamaan edes vähän joulua; muutamat koristeet ja punaiset liinat.

Aattona suuntasimme Lahteen heti minun töiden jälkeen. Lahdessa nautimme jouluruokaa ja joka päivälle oli eri paikka jossa ruokailla. Oli mielestäni ihan mukava joulu, tuli nähtyä paljon sukulaisia ja vietettyä rauhassa aikaa.


Tammikuu 2018 ja tämä päivä




Nyt tammikuussa blogillani tuli täyteen kaksi vuotta! Jippijei! Johan sitä on jo tovin tässä ehtinyt kirjoittelemaan. Välillä menestyksekkäästi ja välillä ei niin menestyksekkäästi. Haluan kuitenkin, että pysyn tavoitteissani:

Kirjoittaa vähintään kerran kuukaudessa
Kirjoittaa ilman älytöntä painetta
Kirjoittaa aiheista ”koiranomistajuus ja hyvinvointi”

Painopisteinä arki oman koiran kanssa ja sisällyttää siihen liikuntaa, hyvinvointia ja elämäntapaa.

Olla oma itseni
Kehittyä
Oppia

Tänään nautin vapaapäivästäni. Ihastelin, kuinka paljon olikaan tullut lunta viime yön aikana. Lähdin taittamaan aamulenkkiä ja oli vähän sellainen tahmea olo. Tuntui, ettei oikein ollut vedossa. Päätin kuitekin, että nyt lähdetään tallustamaan kunnon metsälenkille. Tykkään siitä, kun pääsen kotiovelta nopeasti ihanaan metsään. Nauttimaan siitä rauhasta. Metsä oli kaikin puolin niin kaunis ja valoisa.


 

Tumppi rakastaa lunta niin paljon. Herrasta on ihanaa kahlata kunnolla lumessa ja tutkia erilaisia jälkiä. Metsässä on kiva liikkua vaikka Tumppi syökin koko aika keppejä. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun herran pitää niitä oikeasti syödä. Kepinpalaset eivät oikein sula vatsassa. Muutoin metsälenkit ovat rauhoittavia. Ainut tämä keppien jatkuva popsiminen..

Hauskin juttu oli, kun huomasin Tumpin liukastelevan. Olin heti että ”voi sua!” ja kävellessäni eteenpäin astuen samaan kohtaan niin en osannut heti ajatella loppuun asti. Liukastuin ja kaaduin itsekkin mutta onneksi pehmeästi takapuolen päälle. Kömmähdyksessä ei onneksi sattunut kummallekkaan mutta huvitti jälkikäteen että pitikö kävellä juuri samasta kohdasta, jossa Tumppi oli liukastellut. Jälkiviisaus on parasta :D

Tästä on hyvä startata kunnolla tämä vuosi! Vaikka nyt mennäänkin jo tammikuun puolessa välissä.. :D






Ihanaa tätä vuotta!





Terkuin


Hanna ja Tumppi



Seuraa meitä;

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”